Taidekeskustelut Asetelmia-esityksissä
Tervetuloa taidekeskusteluun! Asetelmia-esityksien yhteydessä järjestettävät taidekeskustelut pureutuva nykytaiteen kokemisen ytimeen. Keskusteluja johtaa kuvataiteilija Tuomas Korkalo vierainaan Kari Södö, Henri Hagman, Katja Gauriloff, Minna Siitonen, Heikki Mäntymaa, Janne Rosenvall, Maria Paldanius, Tuija Hautala-Hirvioja, Aira Huovinen, Riikka Vuorenmaa, Pieta Koskenniemi, Jaakko Laitinen, Esa Meltaus, Pekka Kumpulainen ja Tuomo Heikkinen.
Rimpparemmin tavoitteena on järjestettävien taidekeskustelujen kautta luoda tila, jossa on mahdollisuus keskustella taiteesta ja sen kokemisesta sekä törmäyttää eri näkemyksiä ja taidegenrejä. Keskustelu on vapaamuotoinen tilaisuus viinilasillisen tai kahvikupposen kera. Yleisön toivotaankin jäävän ja osallistuvan keskusteluun taiteen kokemisesta ja juuri nähdyn esityksen herättämistä ajatuksista. Taidekeskustelujen kesto on noin 60min, jonka aikana Pystybaari Wiljami on auki katsomoon asti.
Taidekeskustelujen panelistit
Tuomas Korkalo, taidekeskustelujen isäntä
kuvataiteilija, taidemaalari, ympäristö- ja installaatiotaiteilija
Tuomas Korkalo on arvostettu lappilainen kuvataiteilija. Hän on osallistunut yksityis- ja ryhmänäyttelyihin Suomessa ja ulkomailla vuodesta 2000 alkaen. Korkalon teoksia löytyy useista merkittävistä kotimaisista kokoelmista muun muassa Gösta Serlachiuksen nykytaiteen kokoelmasta, Wihurin rahaston taidekokoelmasta, Valtion taideteostoimikunnan kokoelmasta Kansallisgalleriasta.
”Käytän taiteessani monia eri medioita piirtämisestä ja maalauksesta installaatioihin ja ympäristötaiteen menetelmiin. Pohdin taiteessani usein värin ja valon ominaisuuksia tilassa, sekä kuvataiteen teorian matemaattisia lainalaisuuksia suhteessa taiteen kaoottisen maailmaan. Työni ovat viime aikoina laajentuneet tilallisiksi teoksiksi. Tulen Asetelmia projektiin mukaan aavistuksen sivusta, uteliaana katsojana, joka tarkastelee ja kokee maailmaa sommitelmien, värien, rytmien ja pintojen kautta.”
PE 21.10.2022
Kari Södö
Kuvataiteilija ja muusikko.
Kari Södön veistosten pääasiallinen materiaali on puu, jota hän käyttää veistettynä usein yhdistettynä puumateriaaliin suoraan luonnosta. Södöä kiehtoo vastakohtaisuuksien ja liikkeen kautta syntyvä dynamiikka ja rytmi niin muodon, materiaalin kuin värien käytossä taiteessaan.
Jenni Kallo
Rovaniemeläinen entinen ilma-akrobaatti, nykyinen klovni, vastikään valmistunut tanssija
Jenni Kallo on luonut yli 25-vuotisen kansainvälisen uran sirkustaiteilijana ja fyysisen komedian taitajana. Suomessa ja Ranskassa koulutuksensa saanut taiteilija on tehnyt sanatonta komiikkaa ja klovneriaa tunnetuksi Suomessa ja maailmalla. Perustamansa Kallo Collectiven parissa työskentelyn lisäksi hän ohjaa ja opettaa vapaalla kentällä esittävän taiteen ammattilaisia sekä on osa Mad in Finland-kollektiivia. Tanssijaksi hän valmistui vuonna 2020.
Katja Gauriloff
Elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja
Katja Gauriloff työskentelee sekä fiktio- että dokumenttielokuvien parissa. Tällä hetkellä Gauriloff viimeistelee historian ensimmäistä koltansaamenkielistä fiktioelokuvaa Je’vida, joka saa ensi-iltansa keväällä 2023. Gauriloffin aiempia töitä ovat mm. Kuun metsän Kaisa (2016), Baby Jane (2018) ja Canned Dreams (2012).
Minna Siitonen
Harmonikansoittaja, kapellimestari
Kittilästä lähtöisin oleva Siitonen on toiminut Rovaniemen teatterin kapellimestari- muusikkona vuodesta 2005. Sitä ennen hän toimi Rimpparemmissä muusikkona 6 vuotta, joten myös tanssiteatteri on hänen sydäntään lähellä. Hän soittaa useita instrumentteja ja hänet on voinut nähdä myös teatterin eri näyttämöillä erilaisissa rooleissa.
LA 22.10.2022
Heikki Mäntymaa
Performanssi-, ja valokuvataiteilija, taidemalli.
Heikki Mäntymaa on tehnyt performansseja vuodesta 1985 n. 700, yksin sekä tanssijoiden, runoilijoiden ja muusikoiden kanssa. Esiintymisfoorumeina galleriat, museot, kadut, katot ja kalliot. Harjoittelumuotoina luova lorvailu, rento maleksiminen, paritanssi, luistelu, nukkuminen ja unien maistelu.
Janne Rosenvall
Näytelmäkirjailija, käsikirjoittaja ja dramaturgi.
Draamatekstien ohella Janne Rosenvall on ollut kirjoittamassa Liken julkaisemia teoksia Käsikirjoittamisen taito (2015) sekä Elokuvan runousoppia (2007). ”Draama ja kirjoittaminen ovat minulle työ- ja elämäntapa. varsinaisen kirjoitustyön lisäksi olen pyrkinyt hyödyntämään osaamistani mahdollisimman laaja-alaisesti työryhmiä ja kohdeyleisöjä kokeillen, leipälajiani kuitenkaan unohtamatta. Vakava kiinnostus draamakerrontaan syttyi Ink-Akatemian kursseilla 1999 ja 2000.
Maria Paldanius
Kulttuuriin ja taiteeseen erikoistunut freelance-toimittaja ja tietokirjailija.
Omaa teatteritaustaa hänellä on yli 10 vuoden ajalta Riihimäen nuorisoteatterista, useista kesäteattereista sekä Kallion ilmaisutaidon lukiosta. Vuonna 2019 hän toimi Kouta-harrastaja- teatterifestivaalin raadissa. Koskettavimpia teatterimuistoja ovat Seela Sellan monologiesitys Pieni eläin ja Billy Elliot -musikaali.
Esa Meltaus
Kuvataiteilija, taidemaalari
Esa Meltaus toimii myös Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan kuvataiteen opettajana. Kuvataiteilijana Meltaus on ensisijaisesti akvarellisti. Vesivärit ovat hänelle luontainen itseilmaisun väline. Myös installaatiot ja ympäristötaideteokset ovat osa hänen taiteellista toimintaansa. Erilaiset visuaaliset hahmot, todelliset ja mielenmaisemat ovat olleet viime vuosina isokokoisten vesivärimaalausten aiheina.
PE 4.11.2022
Tuija Hautala-Hirvioja
Taidehistorian professori emerita
Tuija Hautala-Hirviojan tutkimuksen ja kirjallisen tuotannon painotus on pohjoisessa taiteessa ja Lapin alueen taiteilijoiden tuotannossa. Yliopistotyönsä ohella hän on kuratoinut lukuisia näyttelyitä. Hänen harrastuksiinsa kuuluvat erilaiset kulttuuritapahtumat, kävely ja kuvataiteen opiskelu.
Aira Huovinen
Rovaniemen taidemuseon kokoelmaintendentti.
Aiemmin vaihtuvista näyttelyistä vastannut Huovinen on työskennellyt taidemuseossa vuodesta 2016 ja ollut mukana useissa merkittävissä kotimaisissa ja kansainvälisissä näyttelyprojekteissa. Kokoelmien ohella hänen kiinnostuksen kohteitaan ovat pohjoinen ja arktinen nykytaide, kansainvälinen yhteistyö
ja viestintä. Vapaa-aikanaan Huovinen haahuilee metsässä kahden koiransa kanssa.
Riikka Vuorenmaa
Valosuunnittelija, skenografi
Riikka Vuorenmaa on monipuolinen taidealan freelancer. Skenografina ja esittävän taiteen konseptoijana hänen erityisosaamistaan ovat paikkasidonnaisuus, tilasuunnittelu ja interventiot. Viime vuodet Vuorenmaa on keskittynyt maisemaan sitoutuneisiin, pitkäkestoisiin projekteihin.
Hänen taiteellinen kiinnostuksensa kohdistuu ihmisasutuksen rajamaaston maisemiin ja elinkeinoihin sekä yhteisöiden ympäristösuhteisiin.
Pieta Koskenniemi
teatteriohjaaja, performanssitaiteilija ja taidekasvattaja.
Pieta Koskenniemi on pitkän linjan tekijä esitystaiteen yhteistoiminnallisten työtapojen kehittämisessä ja opettamisessa.
LA 5.11.2022
Jaakko Laitinen
Laulaja
Jaakko Laitinen on keikkaillut Väärä raha -yhtyeensä kanssa ympäri Eurooppaa jo vuodesta 2000. Balkanin rytmejä ja suomalaista iskelmää yhdistelevät kappaleet ovat Jaakon kynästä lähtöisin. Hän on monipuolisen musiikin sanansaattaja ja hän kirjoittaa myös kolumnia Uusi Rovaniemi –lehdessä ja Kaltiossa.
Tuomo Heikkinen
Runoilija, huutaja ja toiminnanjohtaja
Tuomo Heikkinen on esittänyt omia runojaan vuodesta 2000. Hirvi-yhtymässä hän esiintyy muusikoiden ja tanssijan kanssa. Heikkinen myös huutaa Mieskuoro Huutajissa. Aiemmin Heikkinen työskenteli kirjallisuuden läänintaiteilijana, nykyisin hän on Oulun kirjailijaseuran toiminnanjohtaja.
Pekka Kumpulainen
Rovaniemelle luutunut lappilainen lauluntekijä ja taiteilija.
Pekka Kumpulainen on luultavasti väittänyt parhaiden taulujensa olevan vielä tulossa ja kertonut parhaiden laulujensa olevan olleen rikkinäisiä ja raihnaisia samaan tapaan kuin hänen sydämensä ja nivelensä ovat olleet. Ne ovat rutisseet ja rasahdelleet. Taiteen moniottelija Peksuli on aina ollut valmis kohtaamaan kaikki kulttuurielämän vastukset.
Henri Hagman
Taidemaalari, tutkija
Taidemaalarina Henri Hagman on nojannut miltei täysin vanhan modernismin ja abstraktin taiteen diskurssiin. ”Abstraktissa maalauksessa on koodi, joka kehottaa katsojaa jättämään pois tietoisen tulkinnan ja kuvanlukemisen maalauksen vastaanottamisesta. Silloin maalaus taiteena astuu samalle kentälle musiikin ja arkkitehtuurin kanssa. Kuunteleminen vain tapahtuu nyt silmillä, ja maalaukseen eläytyminen on arkkitehtoniseen tilamuotoon eläytymisen kaltaista.”